sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Olisiko tämä hyvä pohjamalli keskustelulle Tulevaisuuseduskunnasta?

2 kommenttia:

  1. Sitovat raamit eduskunnan päätöksenteolle ovat turhia.

    Miten tulevaisuuseduskunta olisi tulevaisuusvaliokuntaa parempi?
    Sitä voimme kysyä Päivi Lipposelta, kun hän tulee tutuseuran vuosikokoukseen puhumaan.

    VastaaPoista
  2. Oletetaan esimerkiksi, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatisi nykyistä tiukemman (kansainvälisen) ilmastolain perustamista. Tällaiseen päätelmään voisi päätyä esimerkiksi nykyinen tulevaisuusvaliokunta.

    Ongelma on, että tulevaisuuseduskunnan hyvät mietinnöt hautautuvat "päivänpolitiikan" alle. Ottaako nykyinen suhteelliseen lyhytjänteiseen päätöksentekoon keskittynyt eduskunta tosissaan tulevaisuusvaliokunnan vaatimat raamitukset? Tulisiko meille ilmastolakia, vaikka tulevaisuusvaliokunta tällaista ehdottaisikin?

    Enpä usko, sillä eduskunta katsoo yhden, ehkä korkeintaan kaksi vaalikautta eteenpäin. Tämä johtuu siitä, että aikaa kunnon kansalaiskeskustelulle ei ole. Vaalit käydään lyhytjänteisistä eduista keskustellen.

    Jos tai kun eduskunta ei kykene pitkäjänteiseen päätöksentekoon, tarvitaan erillinen instituutio tai toimintatapa hoitamaan pitkän aikajänteen raamituksia.

    Tästä syystä meillä on mm. YK. Samasta syystä käydään ilmastoneuvotteluja. Mitä nämä luovat, elleivät raamituksia kansallisille eduskunnille? Miksi ei samasta syystä olisi järkevää perustaa kansallisia ja kansainvälisiä tulevaisuus"eduskuntia"?

    ---

    Jos nykyinen lyhytjänteisten etujen valvonnasta riippuvainen eduskunta ei pysty tuottamaan itselleen pitkän aikajänteen raamituksia (luonnon monimuotoisuus, sosiaalinen hyvinvointi, ilmastonmuutos...), niin eikö ilmiselvä johtopäätös ole, että tarvitaan riippumaton elin pitämään huolta pitkän aikajänteen edunvalvonnasta?

    Ongelma on siis se, että tulevaisuusvaliokunta ei ole riippumaton elin. Tulevaisuuden etujen valvonta vaatii lyhytjänteisestä edunvalvonnasta _riippumattoman_ elimen.

    VastaaPoista